PÄIVÄKOTI IITULAN TOIMINTASUUNNITELMA 2017-2018

1. YLEISTÄ

Iin päiväkoti Iitula on avattu maaliskuussa 2013. Päiväkotimme on yksityinen nykyään 32-paikkainen ja tarjoaa hoitoa 0-6-vuotiaille lapsille. Päiväkotimme on avoinna arkipäivisin pääsääntöisesti ma-pe klo 7.00-17.00 välillä. Otamme huomioon lasten hoidontarpeen ja jousto aukioloajoissa on myöskin tällä tulevalla toimintakaudella mahdollista. Avaamme näin ollen tarvittaessa klo 6.00 ja suljemme klo 18.00. Valmistamme itse päiväkodilla perinteistä kotiruokaa sekä leivomme lasten kanssa. 

Yhteistyökumppaneitamme ovat Iin kunta, Iin kunnan päiväkodit ja Iin seurakunta. 

Päiväkodin yhteystiedot 

Kauppatie 8
91100 II
Puh. 050 373 7774 
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Ryhmien puhelinnumerot:
Peukaloiset (alle 3 v) ja Menninkäiset (3-4 v.) 050 373 7774.
Maahiset – esiopetusryhmä (5-6 v.) 050 303 0956 

Päiväkodin pienet ja isot 

Päiväkoti Iitulassa toimii kolme ryhmää - alle 3-vuotiaiden ryhmä Peukaloiset, 3-4-vuotiaiden ryhmä Menninkäiset sekä uutena tänä syksynä aloittava Maahiset (5-6-vuotiaat). Iitulassa Maahisten ryhmä toimii myös esiopetusryhmänä. Koko päiväkodissa työskentelee yksi esikoulunopettaja, kaksi lastentarhanopettajaa, kolme lastenhoitajaa, päiväkotiapulainen sekä henkilökunnan esimies. 

Henkilökunta:

  • Päiväkodin johtaja ja tuottaja: Anna Turtinen puh. 040 564 6063
  • Vastaava lastentarhanopettaja: Matleena Mäenpää
  • Esiopetuksen opettaja: Hanna-Leena Suorsa
  • Lastentarhanopettajat: Matleena Mäenpää ja Pirjo Ojala
  • Lastenhoitajat: Maarit Jussila, Tuula Räisänen ja Jenni Savilampi
  • Lastenohjaajaopiskelija: Merja Höyhtyä

Lisäksi päiväkodissamme on aika ajoin harjoittelijoita.

Päiväkodin päivärytmi

  • 6:00 aukeavat päiväkodin ovet. Päivän touhuihin heräilemme leikin, kirjojen lukemisen, pelien jne. kautta. 
  • 8:00–8:30 Aamupala
  • 9.00 Aamupiiri ja sen jälkeen päiväkohtaiset ohjatut toimintatuokiot
  • Ulkoilemme ennen ruokailua
  • 11:00–11:30 Lounas, jonka jälkeen siirrymme päivälevolle. Esikouluikäisten lepohetki
  • 14:00 Välipala
  • Vapaata leikkiä
  • 16:00 Ulos
  • 17:00 Päiväkoti suljetaan – myöhemmät hakuajat sovitaan erikseen

Päiväkodin kokoukset ja henkilöstökoulutukset

Lastentarhaopettajat pitävät joka viikon torstaina viikkopalaverin, jossa suunnitellaan seuraavan viikon toimintaa. Toiminnan suunnittelussa huomioidaan koko päiväkodin henkilökunnan ideat, lasten ja perheiden toiveet ja odotukset sekä lasten ikä- ja kehitystaso.

Koko päiväkodin yhteiset kuukausipalaverit pidetään kerran kuussa. Näiden lisäksi pidetään myös yhteistyökumppaneiden ja eri ammattiryhmien välillä palavereita.

Tulevana toimintakautena on tarkoituksena osallistua erilaisiin henkilökunnan ammattiosaamista ja -taitoa lisääviin koulutuksiin. Tällaisia ovat mm. ensiapukoulutukset ja erilaiset ohjaamiseen, kasvattamiseen sekä kasvun ja kehityksen tukemiseen liittyvät koulutukset. 

Tiedotuskanavat 

Yhteydenotot perheen ja päiväkodin välillä tapahtuu kohdatessa, puhelimitse ja sähköisesti. Toivomme vanhempien liittyvän suljettuun facebook-ryhmään ”Iitulan info- ja palauteryhmä”, jonka kautta tiedotamme ajankohtaisista toimintaa koskevista asioista. Iitulan www-sivut eivät toimi ajankohtaisten asioiden tiedotuskanavana vaan yleisesitteenä. Vanhempien toivotaan päivittävän sähköpostitietojaan, mikäli niissä tapahtuu muutoksia.

Joka viikko laaditaan toimintaa ohjaava viikko-ohjelma, jonka löytää päiväkodin osastojen eteistilojen seiniltä. Viikko-ohjelma esitellään myös ”Iitulan info- ja palauteryhmän” facebooksivuilla. Perheille lähetetään sähköisesti joka kuukausi päiväkotitoimintaan liittyvä kuukausitiedote. Lapsen tuonti- ja hakutilanteissa päivitetään kasvokkain yhdessä vanhemman kanssa mitä lapselle kuuluu tänään – miten aamu kotona on sujunut, mitä on tänään päiväkodissa touhuttu. 

2. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT

Päiväkoti Iitulan toimintaa ohjaavat arvot ovat turvallisuus, lapsilähtöisyys, avoimuus, kiireettömyys sekä aito välittäminen. 

Turvallisuus taataan sillä, että aikuisia on oikea määrä suhteessa lapsilukumäärään. Fyysisen ympäristön rakentamisessa huomioidaan lasten turvallisuus (turvaportit, kalusteet/ sängyt, aidattu piha-alue jne). Psyykkinen turvallisuus on meille kiusaamiseen puuttumista, hyviä käytöstapoja ja toisen ihmisen huomioimista sekä positiivisten asioiden korostamista.

Lapsilähtöisyys lähtee toiminnassamme jo siitä, että aikuinen pysähtyy kuuntelemaan mitä sanottavaa lapsella on. Lasta kuunnellaan aidosti, aktiivisesti ja läsnäolevasti. Lasten toiveita kartoitetaan pitkin vuotta ja Iitulassa pidetään myös lasten kokouksia. Järjestämme myös erityisiä päiviä, jolloin suuresta päiväkotipäivän touhuista on lasten itsensä suunnittelemia. Lapsilähtöisyys on kaiken kaikkiaan lapsen ikä- ja kehitystason huomioimista kaikessa tekemisen suunnittelemisessa ja toteutuksessa. 

Avoimuus on Iitulan päiväkodille asioista ääneen puhumista rehellisesti ja välittömästi tilanteiden niin vaatiessa, huolien esille tuomista rohkeasti sekä hyvien asioiden korostamista. Avoimuus tapahtuu niin henkilökunnan kesken kuin suhteessa lapsiin ja heidän huoltajiin. Myös vanhempien kannustetaan avoimuuteen ja välittömään palautteenantoon. Avoimuus on toimintamme kehittämisen tae.

Kiireettömyys on asioihin, tilanteisiin, tapahtumiin pysähtymistä tässä ja nyt. ”Puhu tänään – älä vasta huomenna.”. Kiireettömyyttä pyritään vaalimaan toiminnan suunnittelemisessa ja aikatauluttamisessa huomioiden lasten ikä- ja kehitystaso. Myös rentoutumista ja rauhoittumista tuodaan mukaan toimintaan uni- ja lepohetkissä sekä esim. liikunnallisten toimintojen päätteeksi.

Aito välittäminen on aitoa kiinnostusta lasta ja hänen perhettään kohtaan. Aito välittäminen on niin fyysistä kuin psyykkistäkin huolenpitoa ja läsnäoloa. Riittävästi syliä tai fyysistä huomioimista (silittely, koskettaminen keskustellessa, lohdutustilanteissa jne.) sen hektisenkin arjen keskellä osoittaa lapselle, että hän on tärkeä juuri sellaisena kuin on.

Kestävä kehitys: Iitulan päiväkodin ympäristölupaus on panostaa ympäristökasvatukseen, säästää energiaa ja vettä, kierrättää sekä poimia marjoja ja kertoa lähiruoasta

Musiikki, liikunta ja ulkoilu sekä luonto ovat tärkeä osa toimintaamme. Toimintaa kehitetään myös yhteistyössä vanhempien kanssa.  Arvostamme vanhempien ja lasten sekä päiväkodin välistä yhteistyötä, ja korostamme kasvatuskumppanuuden merkitystä. Toimintaympäristömme on turvallinen, kiireetön ja lasta kuunteleva. 

Toiminnan suunnittelussa tavoitteena on kokonaisvaltaisesti hyvinvoiva lapsi. Lisäksi vanhemmat ovat aktiivisia kasvatuskumppaneita ja heidän kasvatustyötään tuetaan tietoisesti.

Pienryhmätoiminta

Iitulassa toteutetaan pienryhmätoiminta, esim. siirtymävaiheissa toimitaan pienemmissä ryhmissä, leikit jaetaan leikkitaululla, askartelut ja muut puuhat toteutetaan pienemmissä ryhmissä. Pienryhmätoiminnalla pyrimme yhä paremmin huomioimaan lapset yksilöinä suurryhmän sijaan. Lapselle osoitettu henkilökohtainen ohjaustilanne kiireettömästi ja avoimesti toimii parhaiten pienryhmätilanteissa. Pienryhmissä lapsi tulee huomioiduksi ja kuulluksi yksilönä. Pienryhmässä lapsen havainnointi mahdollistuu kasvattajalle paremmin.

3. YHTEISTYÖVERKOSTOT

Yhteistyötä perheiden kanssa – kasvatuskumppanuutta parhaimmillaan

Kasvatuskumppanuuden lähtökohtana on Lapsen oikeuksien sopimuksen edistäminen perheen ja palvelujen välisessä yhteistoiminnassa (www.thl.fi) Se rakentuu kuulemisen, kunnioituksen, luottamuksen ja dialogisuuden periaatteille. Varhaiskasvatuksessa kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön tietoista sitoutumista toimia yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Kasvatuskumppanuudessa yhdistetään vanhempien ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten lasta koskevat tiedot ja kokemukset. Vanhempien ja kasvattajien keskinäinen luottamus, tasavertaisuus ja kunnioitus luovat edellytykset lapsen hyvinvoinnin turvaamiselle. Henkilöstön vastuulla on luoda edellytykset tasavertaiselle yhteistyölle. (terveyden ja hyvinvoinnin laitos, www.thl.fi)

Vanhempien kanssa järjestetään toimintakauden aikana vanhempainiltoja, isän- ja äitienpäivätapahtumia sekä kutsutaan vanhemmat kasvatuskeskusteluihin. Lisäksi Iitulan henkilökunta on kouluttautunut Lapset puheeksi –menetelmän käytössä. Sitä tullaan tarjoamaan kaikille 3- ja 6-vuotiaiden lasten vanhemmille. Siihen osallistuminen on vapaaehtoista eikä se saa korvata varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyvää kasvatuskeskustelua. Vanhempien kanssa käydään päivittäin keskustelua lasten tuonti- ja hakutilanteissa. Myös muita yhteisiä tapahtumia ja kokoontumisia suunnitellaan ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan tulevana kautena.

Yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa

Päiväkoti Iitula tekee säännöllistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Pääyhteistyökumppanit ovat Iin seurakunta ja Iin kunta. Seurakunnan kanssa yhteistyö rakentuu erilaisiin kirkollisiin tapahtumiin, joihin Iitulan väki osallistuu. Myös päiväkodissa järjestetään pikkukirkkotoimintaa. 

Iin kunnan varhaiserityisopettaja (veo) Pia Heikkilä toimii lasten asioissa konsultaatio-, ohjaus- ja neuvonta-asiantuntijana. Veo osallistuu tarvittaessa ryhmän toimintaan sekä lapsen kasvatuskeskusteluun. Neuvolan kanssa tehtävä yhteistyö on ollut pääosin 4-vuotiaille teetätettävän LENE-testin muodossa.

Iin kirjaston kanssa tehtävä yhteistyö on ollut satutuokioihin osallistumista. Tänä vuonna Iitulan henkilökunta osallistuu Pelastetaan iltasatu –hankkeeseen, josta vastaa Iin kirjasto. Hanke käynnistyy lokakuussa 2017. Hankkeen tavoitteena on alle kouluikäisten lasten lukuinnon sytyttäminen ja lukemisen lisääminen lapsiperheissä yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilökunnan ja mahdollisten muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. 

4. TOIMINTA SYKSYLLE JA KEVÄÄLLE 2018

4.1. Varhaiskasvatussuunnitelma

Opetushallitus määräsi 18.10.2016 uusista varhaiskasvatussuunnitelman perusteista 1.8.2015 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain mukaisesti. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti laadittavat paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2017 alkaen. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuslain perusteella Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaan paikalliset ja lasten varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan ja varhaiskasvatus toteutetaan. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laatimista ohjaa erityisesti varhaiskasvatuslaki, jossa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen sekä varhaiskasvatuksen tavoitteista. Esiopetus, jota säätelee perusopetuslaki, on osa varhaiskasvatusta. Esiopetusta ohjaa Opetushallituksen määräyksenä annettu Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistuksen lähtökohtana ovat lasten kasvuympäristön ja varhaiskasvatuksen toimintaympäristön muutokset. Perusteita on valmisteltu sidosryhmäyhteistyössä hyödyntäen uusimpien tutkimus- ja kehittämistyön tuloksia.

Varhaiskasvatussuunnitelmakokonaisuus on kolmitasoinen. Se koostuu valtakunnallisesta varhaiskasvatussuunnitelman perusteista, paikallisista varhaiskasvatussuunnitelmista sekä lasten varhaiskasvatussuunnitelmista

Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka .

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään varhaiskasvatuksen toteuttamisen keskeisistä tavoitteista ja sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja lasten huoltajien välisestä yhteistyöstä, monialaisesta yhteistyöstä sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä.

Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on

  1. edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä ja hyvinvointia;
  2. tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista;
  3. toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset;
  4. varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö;
  5. turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä;
  6. antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa;
  7. tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä;
  8. kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen;
  9. varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin;
  10. toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä.

Varhaiskasvatuksen järjestäjällä on velvollisuus kertoa huoltajille varhaiskasvatuksen tavoitteista ja toiminnasta sen eri toimintamuodoissa. Huoltajalle järjestetään mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Lisäksi huoltajille järjestetään säännöllisesti mahdollisuus osallistua paikallisen ja yksikkökohtaisen varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja arviointiin.

Lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen vaihtelee perheiden valinnan, lasten lakisääteisen oikeuden ja varhaiskasvatuksen järjestäjän päätöksen mukaan. Tämä tulee ottaa huomioon paikallisten suunnitelmien laatimisessa.

Varhaiskasvatuksessa oppimisympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava asianmukaisia, ja niissä on huomioitava esteettömyys. Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on tarjottava täysipainoista ravintoa. Ruokailun on oltava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu.  Varhaiskasvatus on uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Varhaiskasvatusta ei saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana.

Varhaiskasvatuksessa noudatetaan henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettuja säädöksiä. Varhaiskasvatuksessa otetaan lisäksi huomioon työsuojeluun ja turvallisuuteen liittyvät säännökset, henkilötietoja koskevat säännökset sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä ohjaavat määräykset. Varhaiskasvatuksessa ehkäistään kiusaamista ja puututaan siihen. Turvallisuuden edistämisen tulee olla suunnitelmallista ja säännöllisesti arvioitua. Kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään toimittava yhteistyössä opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista, sosiaalihuollosta, lastensuojelusta, neuvolatoiminnasta ja muusta terveydenhuollosta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa.  Varhaiskasvatuksen henkilöstöä velvoittavat myös säännökset, jotka koskevat sosiaalihuoltopalveluihin ohjaamista ja lastensuojeluilmoituksen tekemistä.

Lisää varhaiskasvatussuunnitelman perusteista osoitteessa www.oph.fi/download/179349_varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2016.pdf

4.2 Esiopetussuunnitelma

Perusopetuslain mukaan esiopetuksen tavoitteena on osaltaan tukea lasten kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Laissa säädetään, että esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Esiopetuksella on myös sivistystehtävä ja tasa-arvoisuuden edistämisen tehtävä ja opetuksen tulee turvata riittävä yhdenvertaisuus koko maassa. Opetuksen ja kasvatuksen tarkemmista tavoitteista säädetään valtioneuvoston asetuksessa.

Esiopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet perustuvat Suomen perustuslakiin, perusopetuslakiin ja -asetukseen ja sen nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen, oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin sekä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Opetuksen järjestämisessä on otettava huomioon myös velvoitteet, jotka tulevat muusta lainsäädännöstä sekä kansainvälisistä sopimuksista, joihin Suomi on sitoutunut. Tällaisia ovat muun muassa yhdenvertaisuuslaki, tasa-arvolaki, Euroopan ihmisoikeuksien sopimus  ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus.

Esiopetus on tavoitteellista toimintaa. Opetuksen tavoitteet määrittyvät opetussuunnitelman perusteiden ja niiden pohjalta laaditun paikallisen opetussuunnitelman mukaan.  Lasten osaamistasolle ei opetussuunnitelmassa aseteta yhteisiä tavoitteita. Yksilöllisesti pohditut tavoitteet hyödyttävät lasten kasvua ja oppimista, joten opettaja keskustelee kunkin lapsen yksilöllisistä tarpeista, toiveista ja oppimisen tavoitteista lapsen ja hänen huoltajansa kanssa.  Esiopetuksen henkilöstö ottaa nämä tarpeet ja toiveet huomioon opetusta suunniteltaessa sekä oppimisympäristöjen kehittämisessä.  Tavoitteellisuuden lisäämiseksi opettaja voi yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa laatia kullekin lapselle oppimissuunnitelman. Oppimissuunnitelma on laadittava, mikäli lapsi saa tehostettua tukea. Erityisen tuen piirissä oleville lapsille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Esiopetuksessa seurataan ja tuetaan kunkin lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä sekä hänen tietojensa ja taitojensa kehittymistä.

Huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan (Perusopetuslaki 26 a § 4 mom. (1040/2014) ). Kun huoltaja on ilmoittanut lapsen esiopetukseen, lähtökohtana on, että lapsi osallistuu kaikkeen toimintaan.  Opetuksen järjestäjä päättää ja tiedottaa huoltajille lapsen sairaudesta tai muusta syystä johtuvan vapautuksen hakemiseen liittyvistä käytännöistä. Huoltaja, opettaja sekä esiopetuksen järjestämiseen osallistuva henkilöstö huolehtivat yhteistyössä lasten säännöllisestä osallistumisesta esiopetukseen. Perusopetuslaki 35 § (1040/2014)

Jokaisella lapsella on oikeus hyvään opetukseen. Kannustava palaute ja oikeudenmukainen kohtelu kuuluvat hyvään esiopetukseen.  Lapsilla on oikeus ilmaista itseään ja ajatuksiaan, käsitellä tunteita ja ristiriitoja sekä kokeilla ja opetella uusia asioita.  Esiopetus tukee lasten kykyä ymmärtää arvoja, noudattaa terveellisiä elämäntapoja sekä kehittää tunnetaitojaan ja kauneudentajuaan.

Oppiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset kokemukset ja ajattelu yhdistyvät. Olennaista oppimisessa on lasten oma toiminta ja luottamus omiin mahdollisuuksiinsa oppijana.  Lisäksi lasten tahdolla ja kehittyvällä taidolla toimia yhdessä on merkitystä oppimiselle. Lapset oppivat esiopetuksessa leikkien, liikkuen, tutkien, erilaisia työtehtäviä tehden, itseään ilmaisten sekä taiteisiin perustuvassa toiminnassa.

Esiopetuksessa lapsia ohjataan edellytystensä mukaan huolehtimaan itsestään, toisista, omista tavaroista ja yhteisestä ympäristöstä. Opetuksessa ja yhteistyössä huoltajien kanssa käsitellään lasten arkielämän rytmiä sekä ruokailun ja levon merkitystä. Erityisesti kiinnitetään huomiota monipuoliseen ja riittävään liikuntaan lasten hyvinvoinnin ja oppimisen edellytyksenä.  Lasten kanssa pohditaan heidän hyvää oloaan edistäviä ja haittaavia tekijöitä. Lapsia ohjataan toimimaan turvallisesti lähiliikenteessä. Heitä ohjataan pyytämään ja hakemaan apua tarvittaessa.  Lasten kanssa kokeillaan teknologisia ratkaisuja ja harjoitellaan laitteiden ja välineiden turvallista käyttöä.

Keskinäinen kunnioitus, huolenpito ja välittämisen asenne toisia ja ympäristöä kohtaan näkyvät toiminnassa. Lapsia rohkaistaan ja ohjataan tunnistamaan, ilmaisemaan ja säätelemään erilaisia tunteita. Lapsia ohjataan toimimaan toiset huomioon ottaen erilaisissa ristiriitatilanteissa.

Kehittämistyössä on tärkeää hyödyntää sekä lasten että huoltajien kokemuksia ja mielipiteitä. Yhteistyö muun varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä tuen ja oppilashuollon ammattilaisten kanssa on välttämätöntä lasten sujuvan oppimisen polun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Esiopetusyhteisö kannustaa kokeilemaan, yrittämään ja erehtymään sekä havaitsemaan asioiden positiivisia puolia. Onnistumisista ja oivalluksista iloitaan yhdessä.

4.3 Toimintaa ohjaavat tekijät

Iitulan päiväkodin toimintaa ohjaa luonnollisesti arvot (lapsilähtöisyys, turvallisuus, kiireettömyys..) ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Lapsilähtöiseen tutkivaan oppimiseen ohjaamme eri aisteja hyödyntämällä – opimme aikuisen luetun tekstin kuuntelemisella, tekemällä ja kokeilemalla, kuvia katsomalla jne. Aistit on herätetty eloon tänä toimintakautena – pyrimme monikanavaiseen toimintaan sekä oppimiseen.

Erityisesti syyslukukausi 2017 keskitymme yksinomaan Suomi100-teemaan. Juhlavuoden keskeinen teema on ”YHDESSÄ”. Huomioimme suomalaisuuden niin saduissa, loruissa, lauluissa kuin leikeissäkin. Valtakunnallisesti vaikuttavaan teemaan voi käydä tutustumassa osoitteessa http://suomifinland100.fi/

Pidämme aiheeseen liittyvän perinneviikon, jolloin leikimme vanhoja lastenleikkejä ja pidämme vanhojen lelujen näyttelyn. Lähtölaskenta kohti juhlavuoden huipentumaa käynnistyy elokuun viimeisenä viikonloppuna, jolloin on sata päivää Suomen syntymäpäivään (”Sata päivää sataan”)

Sadut ja satujen maailma herää eloon meillä Iitulassa monin eri tavoin. Pidämme välipalapiirillä satutuokioita, osallistumme kirjaston satutunneille sekä Iitulassa pidetään kerran kuussa koko päiväkodin yhteinen satutunti. Näiden lisäksi uutena osa-alueena keskitymme mediakasvatukseen.  Iitulan päiväkodissa jokaisella ryhmällä on käytössä omat tabletit joita hyödyntämällä, voimme keskittyä aiempaa tarkemmin esim. taidekasvatukseen (kuvataiteet, liikunta, musiikki, draama ja itseilmaisu).

Iitulassa liikutaan päivittäin erilaisten leikkien ja ulkoilun muodossa. Lisäksi teemme kävelyretkiä, urheilemme ja jumppaamme. Käytämme myös työväentalon salia liikuntatuokioiden toteutuksessa.

Toiminnassamme pidetään tärkeänä hyvien käytöstapojen opettelua sekä tunne-, kaveri- ja leikkitaitoja. Näitä harjoittelemme päivittäin ja kaikessa erilaisessa toiminnassamme.

Toiminnassamme on aika ajoin myös erilaisia teemaviikkoja, esim. sadonkorjuuviikko, pelastus- ja turvallisuusviikko, liikennekasvatusviikko, perinneviikko jne. Teemme metsäretkiä, kutsumme vierailijoita kertomaan ajankohtaisista asioista, laulamme ja leikimme sekä huomioimme lasten juhlapäivät ja kalenterien juhlapyhät.